RolfFredSormo Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.

Syrjäytyneet nuoret iskevät takaisin

Syrjäytyneet nuoret iskevät takaisin

Nuoret vaativat oikeutta, oikeudenmukaisuutta ja todellista demokratiaa. Ennen kaikkea he vaativat markkinoita vastuuseen virheistään. Markkinatalous on systeemikriisin kynnyksellä.

Englannin nuorisomellakat ovat nostaneet kysymyksiä siitä miten tälläinen anarkia, kaaos ja tuhoaminen on mahdollista myös vakiintuneissa demokratioissa. Toisaalta kannattaa muistaa vuoden 1968 levottomuudet. Niissä tosin pitkälle koulutettu ja aktiivinen nuoriso kyseenalaisti aikansa valtarakenteet ja arvot. Englannin levottomuuksissa taas on ollut liikkeellä paasiassa syrjäytyneitä ja työttömiä nuoria, monet maahanmuuttajataustaisia. Englannin nuorisomellakat ovat oire ja seuraus. Levottomuuksien syyt on helppo hävittää vandalismi-käsitteen taakse, kuten valtaeliitti tekeekin. Jopa iso osa kansalaisia vaatii tiukkoja otteita ja pitkiä vankeusrangaistuksia. Reaktio on tyypillinen, kun kyetään ymmärtämään vain rankaisemista ja kostamista, mutta syihin ei haluta tai kyetä puuttua. Syihin puuttuminenhan saattaisi kyseenalaistaa englantilaisen yhteiskunnan vakiintuneen rakenteen. Maa on kärjistyneiden tuloerojen ja konservatiivisen "luokkayhteiskunnan" ulkoilmamuseo.

Englanti on myös yhteiskunnallinen laboratorio siitä mihin varallisuus- ja tuloerojen kärjistyminen saattaa johtaa jopa "vakaissa" yhteiskunnissa. Meillä Suomessakin oikeistolaiset aatenikkarit, pääasiassa kokoomuksessa, ovat vaatineet verojen alentamista ja tuloerojen kasvattamista. Seurauksena näyttäisikin olevan valtion tulorahoituksen heikkeneminen ja sosiaalivaltion alasajo. Näyttäisi siis siltä, että sosiaalivaltion heikentäminen johtanee levottomuuksiin ja ongelmien kärjistymiseen. Tietenkin ne, joilla on kasautunutta varallisuutta, voivat ostaa linnoitettuihin turvataloihinsa myös aseellisen vartioinnin. Näin alhaisen verotuksen vapauden yhteiskunta muuttunee helposti pelon, köyhyyden ja epävakauden yhteiskunnaksi. Tämänkaltaisen "vapauden" esimakua on jo ollut nähtävissä Yhdysvalloissa.

Euroopan valtioiden massiivisen velan takaisin maksaminen on alkamassa. Se merkitsee verotuksen kiristymistä, työttömyyttä, konkursseja, sosiaalietuisuuksien leikkauksia ja tarpeiden priorisointia. Se merkitsee myös eri yhteiskuntaryhmien välisten tulonjako-ristiriitojen kärjistymistä. Vastakkainasettelun aika on alkamassa, toisin kuin ylioptimistinen Katainen aikoinaan väitti. Ei kai hyvin toimeentuleva kokoomuksen kannattaja vapaaehtoisesti luovu saavutetuista eduistaan. Ei saavutetuista eduistaan luovu yhtään sen helpommin hyvätuloinen työläinenkään. Häviäjiä ovat vanhukset, sairaat, monin tavoin syrjäytyneet ja varsinkin nuoret.

Tulevassa niukkuuden ajassa, joka voi kestää jopa vuosikymmenen tai pidempään, mikäli uusi lama ei taas kaadu päälle, ei ole varaa antaa varsinkaan nuorten syrjäytyä työttömyyteen. On nimittäin niin, että vaikka osa syrjäytyneistä nuorista alistuu, niin osa radikalisoituu. Jos heillä ei ole mitään menetettävää, eikä tulevaisuutta, niin yhteiskunnan laillisuus kyseenalaistetaan. Toivottomat nuoret ovat valmiit tekemään mitä tahansa, jopa terroritekoja. Tätäkö halutaan?

Arabivaltioiden diktatuurit alkoivat kaatua toivottomuuteen vajonneiden ja tulevaisuutta vailla olevien nuorten epätoivoiseen kapinaan. Jos nuorten olosuhteet eivät parane kumousten jälkeen, on edessä edelleen paheneva radikaloisoituminen. On vaikea kuvitella, miten nämä köyhät arabivaltiot voisivat parantaa nuorisomassojensa olosuhteita, ei vaikka harvojen kahmimia rikkauksia sosialisoitaisiinkin kansalaisille ja valtiolle. Markkinatalousjärjestelmän syvenevät vaikeudet takaavat sen ettei ulkopuolisilta mailta tule riittävästi apua näille maille. Tie radikalisoitumiseen on pohjustettu kapitalismin kriisillä. Syrjäytyminen on kapitalisoitava eli pistettävä maksukykyisten maksettavaksi rikkaiden verotusta kiristämällä ja rikkaiden veroporsaanreikiä tukkimalla.

Mielenkiintoisin yhtälö on lisäksi Kiina. On ennakoitu jo pitkään vaikeuksia Kiinan kommunistien johtamalle autoritaariselle kapitalismille. Yhteiskuntarauha on ostettu ulkomaan kaupan ja tuotannon kasvulla. Tavallisten kiinalaisten pöytiin on tippunut riittävästi murusia, jotta kansa ei ole lähtenyt kaduille. Markkinatalousjärjestelmän valuvikaiset rakenneongelmat, ylivelkaantuminen ja finanssianarkia saattavat todella johtaa vakavaan lamaan nyt ja monta kertaa tulevaisuudessakin. Siinä tilanteessa Kiinassakin saattavat alkaa levottomuudet. Maa on pakkojärjestelmille tyypilliseen tapaan pinnan alla epävakaa. Pakolla, sortamisella ja turvallisuuskoneiston avullahan se järjestys Kiinassakin ylläpidetään. Myös Kiinassa lähtevät kaduille ensimmäisenä nuoret. Heillä on kuitenkin eniten menetettävää.

Menneisyyden kumouksissa ideologisesti kouliintuneiden kumouksellisten ryhmät tekivät vallankumouksia massojen puolesta. Nyt ovat liikkeellä suoraan ja välittömästi nuorten massat. Internetillä, puhelimilla ja uusilla kommunikaatiovälineillä on ollut suuri merkitys nuorten radikalisoimisessa ja levottomuuksien organisoinnissa. Nuorison protestit, kapina ja vihaiset teot tullevat leviämään jatkossakin. Sen takaavat globalisaation kiihdyttämä epävakaus, markkinatalousjärjestelmän syvenevät rakenneongelmat ja ympäristön kasvun rajat.

Kannattaa myös muistaa, että viime vuosikymmeninä tapahtunut maahanmuutto on muuttanut englantilaisen yhteiskunnan rakennetta ja heikentänyt yhteisöllisyyden tunnetta. Alkunsa nämäkin rähinät saivat juuri alueilta, joissa maahanmuuttajien osuus on merkittävän suuri. Se on asia, josta ei mielellään Euroopassa puhuta ja se koitetaan jopa lakaista näkymättömiin uutisoinneissa.
Syrjäytymisen ja näköalattomuuden sekä huonojen asuinolojen syyksi juttua yritetään vierittää, mutta mistähän ne sitten mahtavat johtua? Olisiko asianosaisilla itsellään mitään osuutta huonoon tilanteeseensa? Mellakat eivät johdu yksinomaan maahanmuutosta. Ei suinkaan, mutta kyllä sekin olisi viisasta huomioda yhtenä aineksena tässä sopassa.
Ilman muuta huonolla sosiaalisella asemalla ja köyhyydellä on merkittävä osuus hulinoitsijoiden intoon pistää kaikki päreiksi sekä varastaa ja ryöstää niin paljon kuin kykenevät. Iso kysymys on, millä tuollainen kehitys voidaan estää? Mitä erillisempiä toisiaan vieroksuvia ryhmiä maassa on, sitä todennäköisempää on mellakoiden ja väkivaltaisten yhteenottojen syntyminen. Sitäkin sietäisi miettiä meilläkin maahanmuuttopolitiikkaa kaavailtaessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

No niin, tervehdys puoluetoverille. Viisaita kirjoittelet, kyllä vaan!

Käyttäjän ansjout kuva
Anssi Joutsenlahti

Näin on, mutta Helsingin alueelta on jo ihan riittävästi EU-ehdokkaita, loput paikat on täytettävä maakuntien Suomesta Pohjois- ja Itä-Suomesta, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomikin ovat vielä ilman ehdokasta.

Käyttäjän seppopmuurinen kuva
Seppo Muurinen

Juuri näin - uusi sukupolvi epätoivoisissa olosuhteissa eivät aio seurata vierestä enään edellisen sukupolven tapaan ns.kärsiä ikeen alla,vaan käyvät vastaiskuun,muuttaa/murtaa harjoitettua epäoikeudenmukaista politiikkaa.
Nuorilla on että riittää uskallusta muutoksiin ja sellaista vimmaa joita ei niin varttuneemmilla enään ole,ehkei uskallustakaan jos oma selusta on turvattuna.

Mutta miten kuin millä tavoin sitä käytännössä tekevät.Pahimmillaan radikalisoituvat aktiiviset nuoret sitten saavat mahdollisesti aikaan eri toimillaan - terveellä tai epäterveellä tavallako ?

Vaatii rohkeutta että sellaista julkista aktiivisuutta,joka saa huomiota yli omien rajojen ja sen myötä ehkä laajentuenkin,sen vuoksi/takia jos yhteiskunnasta puuttuu turvallisuus oikeudenmukaisuuksineen,joilla mitataan yhteiskunnallinen ihmisarvo.

Siksi on erityisen tärkeää että jokaisen valtioiden tulisi olla kaikille väestöryhmille turvallinen ja antaa hyvän elämän edellytykset,ettei tulisi tarpeettoman suuria konflikteja mm.euroopankin alueella.

Suomea suomalaisuutta unohtamatta jos omaa maatamme kohtaavat "unohdetut väestöryhmät" globaalisessa yhteisössämme jota poliittiset kylmätkin tuulet tuivertavat.

Käyttäjän opakonda kuva
Olli Suominen

"Tavallisten kiinalaisten pöytiin on tippunut riittävästi murusia, jotta kansa ei ole lähtenyt kaduille"

In fact Kiinassa erilaisia pienempiä mielenosoituksia ja -ilmauksia tapahtuu vuodessa kymmeniä tuhansia, ja määrä on vain kasvussa.

Toimituksen poiminnat